Mietteitä vallitsevasta tilanteesta

Viime viikkoina on kieltämättä eletty vauhdikkaita ja jännittäviä hetkiä talouden, kuin monien henkilökohtaisen elämän kannalta.

Osakemarkkinoilla on tapahtunut ryminällä ja varmasti monien mielialat vaihdelleet informaatioähkyn edessä. Tuleeko maailmanloppu vai selvitäänkö tästä. Lyhyt shokki nopealla nousulla vai pitkä lama tuhansine konkursseineen. Itselläni sijoitussalkusta nyt noin viidesosa on ollut käteistä ja monesti olen miettinyt mitä tehdä silloin, kun rytisee. Olen noudattanut suunnitelmaani. Ensin ostetaan vähän isommin 1-2 kuukautta, jos on lyhyempi pudotus. Sen jälkeen ostetaan lisää tasaisemmin pidemmän ajan 4-6 kuukautta. Tämän jälkeen mennään vielä sijoitussalkun ulkopuoliseen reserveihin, jos muu elämäntilanne sallii sen. Vielä on työpaikka, mutta varmasti omalla alallakin alkaa näkymää, jos tulee pidempi taantuma.

Sijoitusrintamalla on myös paljon tullut uusia mahdollisuuksia. Olen myynnyt pienempiä rönsyjä pois ja vaihtanut laiskempia hevosia uusiin, jotka toivottavasti tulevaisuudessa laukkaavat nopeammin ylöspäin.

Hauskana asiana vielä, että vuoden vaihteen jälkeen pääsin vihdoin 100 000€ tavoitteeseeni. Tosin siitä hetkestä ei kauaa ehtinyt nauttia. Aika sitten miettiä olisiko jokin seuraava tavoite. Numeraaliset tavoitteet ehkä ovat vähän niin ja näin.

Sekalaisia ajatuksia eduskuntavaaleista

Nyt kun viikko on kulunut, niin on hyvä vähän avata sekalaisia ajatuksiani eduskuntavaaleista.

Puheenjohtajatenttejä en juurikaan jaksanut katsoa. Niissä asioista on enempi siirrytty siihen miten asia esitetään ja miten joku puheenjohtaja selviytyi ulosannista. Lopputulos on epäjohdonmukaista mölinää ja seuraavana päivänä kirjoitetaan lehdissä ettei ehdokas X ole sopiva pääministeriksi ja puolueen kannatus heikkenee, koska ei osannut vaalitentissä lausua näppäriä lauseita.

Puolueissa asioista on siirrytty enempi vain lyhyen näkymien pikavoittoihin. Jatkuva galluppien kyttäys ja median paisuttellut "paskamyrskyt" vaikka puoluejohtaja X:n kesäpäivillä sanomasta lauseesta tai ulkomaanreissujen kuvista. Kuukauden välein tehtävä galluppi näyttää 2% laskua puolueen kannatukseen. Painetaan paniikkinappulaa ja lähdetään hakemaan taas lyhyen tähtäimen keinoja kannatuksen nostoon. Vaihdetaan henkilöitä jatkuvasti, koska henkilö X näyttäytyy huonossa valossa. Kokoomuksessa saatiin Orpo juuri kammettua johtajaksi ja nyt jo paineita luodaan Orpon vaihtamiseksi.

Puoluekoneistoissa mietitään vain miten äänestäjiä kosiskellaan tempuilla. Etsitään kaikki mahdolliset mikrokohderyhmät ja mietitään osuva houkutus niille. Maalataan mielikuvia, mitä ei pysty edes toteuttamaan. SDP lupaa mitä vain, mutta onneksi sentään jossain sivulauseessa jopa mainitsee, että lupaukset ovat ehdollisia ja sidottuna talouden kehitykseen. Jokainen asioista perillä oleva tietää jo nyt, että talouden kehitys hidastuu. Tavallaan tämä on ymmärrettävää. Ei juurikaan suuria äänestäjämassoja kiinnosta tylsä, mutta tärkeä valtiontalous. Talouskurista seuraa aina tappio vaaleissa. Parempi keksiä muita houkuttelevia aiheita ja varmuuden päälle luvata satanen kaikille.

Vähän sääliksi kävi myös sinisiä. Lähinnä se miten lyötyjä jaksetaan lyödä ja ottaa kaikki vahingon ilo irti. Pidin Sampo Terhoa, Jussi Niinistöä ja Jari Lindströmiä ihan hyvinä asiallisina ministereinä. Juha Sipilä oli myös mielestäni melko hyvä pääministerinä. Tietyllä tavalla oli vahvaa tekemisen meininkiä, vaikka se loppumetreillä hajosi palasiksi. Tavoitteet olivat selkeitä ja ehkä liiankin suuria. Tuskin olisi vähään tyytynyt kuitenkaan. Uskallustakin oli haastaa.

Naiset valtaavat sijoitusmaailman

Viime aikoina olen huomannut yhä useamman sijoittajabloggaajan olevan nainen. Tämä onkin hieno juttu! Innostusta ja keskustelukulttuuria naisten keskuudessa ovat varmasti herättäneet myös omilla esimerkillään mm. Julia Thurén, Terhi Majasalmi, Merja Mähkä ja muutamat muut, jotka ovat avoimesti kertoneet rahasta ja kannustaneet sijoittamiseen.

Sinällään tämä on aika loogistakin. Naiset ovat Suomessa nykyään paljon koulutetumpia, kuin miehet. Väistämättä tämä alkaa näkymään yhä enemmän tulevaisuudessa myös työelämässä, kun koulutetut naiset valtaavat yhä enemmän huippuvirkoja ja johtopaikkoja. Koulutetulla on luonnollisesti myös isommat tulot ja tietotaitoa enemmän. Monella kiinnostus sijoittamiseen herää, kun menoista jää ylimääräistä yhä enemmän. Esimerkiksi kun se asuntolaina on maksettu ja uusi autokin ostettu. Nuorempi sukupolvi on jo valistuneempaa ja sijoittaminen alkaa monella ennen aktiivista työelämään siirtymistä.

Toisinaan tuntuu, että korkeassa asemassa olevat aikaansaavat naiset koetaan uhkana ja kritiikkiä tulee paljon. Anne Bernerille satoi paljon kritiikkiä, kun hän sai huippuviran SEB-pankista. En ymmärrä miksi. Tämä on aivan mahtava saavutus saada hallituspaikka Ruotsin mahtisuvun Wallenbergien hallinnoimasta SEB-pankista. Uskon et hallistuspaikkaan pankista on korkeat kriteerit, eikä siihen ihan ketä tahansa valita.